Experiments in climate governance – lessons from a systematic review of case studies in transition research

Experimentation has been proposed as one of the ways in which public policy can drive sustainability transitions, notably by creating or delimiting space for experimenting with innovative solutions to sustainability challenges. In this paper we report on a systematic review of articles published between 2009 and 2015 that have addressed experiments aiming either at understanding decarbonisation transitions or enhancing climate resilience. Using the case survey method, we find few empirical descriptions of real-world experiments in climate and energy contexts in the scholarly literature, being observed in only 25 articles containing 29 experiments. We discuss the objectives, outputs and outcomes of these experiments noting that explicit experimenting with climate policies could be identified only in 12 cases. Based on the results we suggest a definition of climate policy experiments and a typology of experiments for sustainability transitions that can be used to better understand the role of and learn more effectively from experiments in sustainability transitions

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi – Lain toimivuus ja kehittämistarpeet

Ilman vuoden 1996 luonnonsuojelulakiuudistusta Suomen luonnon monimuotoisuuden tila olisi todennäköisesti nykyistä heikompi. Luonnonsuojelulainsäädännön uudistukset eivät kuitenkaan yksin eivätkä yhdessä muiden lainsäädäntömuutosten kanssa ole kyenneet estämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Tarve sääntelyn kehittämiselle on säilynyt, ja sitä lisäävät luonnon monimuotoisuuden uusiin kansainvälisiin tavoitteisiin vastaaminen ja yleisen ohjauskeinopolitiikan kehittäminen. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavien luontotyyppien luetteloa ja rajaamisperusteita on tarpeen kehittää, mutta tärkeää on myös etsiä uusia tapoja säilyttää laaja-alaisia ja hoitoa tarvitsevia luontotyyppejä. Erämaiden suojelua tulisi vahvistaa sekä tutkia keinoja porojen laidunnuspaineen vähentämiseksi nykyisestä. Lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että jokamiehenoikeuksiin pohjautuvaa elinkeinotoimintaa voidaan erämaa-alueilla säädellä. Lainsäädäntöä olisi perusteltua tarkentaa myös tiettyjen EU-sääntelystä johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Nämä velvoitteet koskevat mm. luonto- ja lintudirektiivien mukaisten suojelualueiden muodostamista, luontodirektiivin heikentämiskiellon täytäntöönpanoa sekä luontoarvojen heikentymistä korvaavien toimenpiteiden sääntelyä. Luonnonsuojelulain keinovalikoimaa on tarpeen edelleen kehittää, selvittää vapaaehtoisen suojelun vaikuttavuutta sekä luoda vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksia myös muihin kuin metsäisiin ympäristöihin. Tulevaisuudessa tarvitaan myös uudenlaisia keinoja laaja-alaisten luontokokonaisuuksien säilyttämiseen, luonnonalueiden kytkeytyneisyyden parantamiseen, ekosysteemipalvelujen ylläpitoon ja luonnonalueiden hoitoon

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla : Toimintaohjelman toimeenpanon edistyminen vuosina 2016-2019

Ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2022 laadittiin vuonna 2016. Toimintaohjelma toteuttaa osaltaan Suomen Kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa 2022 (Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014). Tämä raportti kokoaa seurannan havainnot toimeenpanon edistymisestä sekä tunnistetuista haasteista ja kehittämiskohteista ympäristöhallinnon vastuualueiden sekä hallinnon yhteisten toimien osalta. Raporttiin on sisällytetty ympäristöhallinnon toimenpiteiden lisäksi myös maa- ja metsätalousministeriön ohjaamat vesitaloustoimenpiteet, jotta SYKEn ja ELY-keskusten y-vastuualueen toimintaa voidaan tarkastella kokonaisuutena. Seurantatulokset osoittavat, että lähes kaikkien toimintaohjelmassa kuvattujen aikataulutettujen toimenpiteiden toteutus on edennyt suunnitellusti ja ne ovat valmistuneet. Ohjauskeinojen kehittämisessä on edistytty sopeutumistarpeiden huomioon ottamisessa, mutta ohjauksen johdonmukaisuudessa on edelleen parannettavaa. Tieto ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista on kasvanut, mutta sopeutumistoimien suunnitteluun ja tietopohjaan tulee vielä kiinnittää huomiota. Ekosysteemipalveluiden muutosten seuraukset niistä riippuvaisille elinkeinoille ja elämäntavoille tunnetaan edelleen puutteellisesti

What do experts and stakeholders think about chemical risks and uncertainties? – An Internet survey

This report presents results from a web-based explorative survey on integrated risk assessment. The survey was conducted in the EU-funded project NoMiracle (Novel Methods for Risk Assessment of Cumulative Stressors in Europe) which develops methods for assessing cumulative risks from combined exposures to multiple stressors. The objectives of the survey were to give a general picture of perceptions and views among experts and stakeholders concerning risks, risk assessment and risk management. The survey focused on chemicals with an emphasis on information related to complex risks and uncertainties in a management context. The methodology of the survey combined traditional multiple choice questions and a novel approach that charted the importance of different types of information in two-dimensional graphs describing simultaneously use in regulatory procedures and public discussion. Another part was linked to new methods of presenting risks and explored the ranking of separate and cumulative risks in map grids. The survey was e-mailed to 952 recipients representing researchers, national and EU level administrators, enterprises, NGOs and international organizations, and most EU member states and some other countries. The response rate (26 %) can be considered acceptable but limits the possibilities to make quantitative claims concerning the views held by different groups although it gives an overview of the types of views one encounter among experts. A key finding was the pronounced variability of concepts and views regarding risks and uncertainties, and regarding information and knowledge about these. Opinions on risks and risk assessment, particularly on integrated risk assessment, on related principles, and on the role of experts are genuinely variable. They cannot be reduced to any simple model, and cannot (and need not) be dispelled in a forced manner. The observations should be taken into account in the development and application of novel methods for risk assessment by ensuring the transparency of the methods and by communication between actors

Metsien hiilinielut otettava mukaan biotalouden kestävyystarkasteluihin

18.7.2016 julkaistu versio korvaa 15.7.2016 julkaistun version

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristöarviointi

Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti niitä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristövaikutuksia, jotka voivat syntyä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi. Pääasiassa ilmastonmuutosta hillitsevät toimet, kuten energiansäästö ja uusiutuvan energiantuotannon lisäys, vähentävät myös ilmansaasteiden päästöjä, mutta esimerkiksi puun pienpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä. Kun päästöt tapahtuvat matalalla ja lähellä suuria ihmiskeskittymiä, väestö altistuu suuremmille epäpuhtauksien pitoisuuksille kuin silloin, kun päästöt tulevat korkeista piipuista. Erityisesti on syytä rajoittaa liikenteen ei-pakokaasuperäisiä päästöjä (”katupöly”) kaupungeissa ja puun pienpolton päästöjä tiheästi asutuilla alueilla. Elinkaariarviointiin perustuva skenaarioiden ympäristövaikutusarviointi osoittaa, että polttoaineiden valmistuksen ja käytön yhteenlasketut vaikutukset pienenevät kaikissa tarkastelluissa vaikutusluokissa vuoteen 2005 verrattuna. Tämä johtuu pääasiassa kotimaan käytön vaikutusten vähenemisestä. Polttoaineiden valmistuksen vaikutukset ulkomailla lisääntyvät, mikä johtuu fossiilisten energialähteiden tuonnin kasvusta. Ympäristöanalyysin perusteella typen oksidien ja pienhiukkasten päästöjen rajoittaminen on keskeisin päästövähennystoimenpidealue hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen jälkeen. Monet strategian linjaukset ja toimenpiteet pyrkivät viemään kehitystä kohti energiaa säästävää ja vähemmän luonnonvaroja kuluttavaa tuotantoa ja kulutusta, mutta kokonaiskulutuksena mitattuna muutos vuosien 2005 ja 2020 välillä on skenaarioissa verrattain pieni. Merkittävämpi muutos voi toteutua pitkällä aikavälillä, jos ilmasto- ja energiapolitiikka johdonmukaisesti kannustaa säästämään energiaa ja luonnonvaroja niin, että myös absoluuttinen kulutus pienenee. Aikaisempien ilmasto- ja energiastrategioiden toimenpiteiden seuranta osoittaa, että lukuisia erilaisia energiatehokkuutta edistäviä hankkeita on käynnistetty, mutta merkittäviä rakenteellisia muutoksia energiankulutuksessa ei ole vielä tapahtunut. Osana ilmastopolitiikkaa Suomi on kerännyt kokemuksia ns. Kioton mekanismien soveltamisesta. Tarkastelu osoittaa, että näiden mekanismien avulla voidaan edistää myös yleisiä kehityspoliittisia tavoitteita, mutta tämä edellyttää toiminnan aktiivista suuntaamista myös monenkeskisellä tasolla

Crossborder effects of climate change in Finland

Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat globaalisti epätasaisesti ja varsinkin sään ääri-ilmiöiden osalta osin ennalta arvaamatta. Eri puolilla maailmaa ilmenevät vaikutukset liittyvät myös toisiinsa monien erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Tässä raportissa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vuorovaikutusketjuja, jotka alkavat Suomen rajojen ulkopuolelta mutta jotka ulottuvat lopulta aina Suomeen saakka. Näitä epäsuoria vaikutuksia kutsutaan ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksiksi. Mahdollisia heijastevaikutuksia on arvioitu kirjallisuuden ja tilastojen avulla. Lisäksi on haastateltu asiaa tuntevia toimijoita. Suomen kannalta merkittäviä heijastevaikutuksia liittyy mm. energiahuoltoon, teollisuuteen, turismiin ja väestöön. Tulosten perusteella säännöllisesti päivitettävät tarkastelut ovat tärkeitä etenkin toimialoilla, joilla tiedetään jo nyt olevan voimakkaita kytkentöjä kansainväliseen tai lähialueen kehitykseen. Heijastevaikutusten hallintaa on mahdollista parantaa yhteistyöllä ja säännöllisellä vuoropuhelulla sektoreiden ja myös eri maiden välillä. Varautuminen heijastevaikutuksiin edellyttää myös asian käsittelemistä eri alojen koulutuksessa. Raportti on toteutettu osana ELASTINEN-hanketta, joka tuotti tietoa ja etsi ratkaisuja, jotka vahvistavat eri toimialojen kykyä arvioida ja hallita sää- ja ilmastoriskejä sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon